*

Vitun korrekti

Sivistyksen ja koulutuksen merkityksestä

”Sivistyneisyys on kasvatuksen tietä omaksuttu tieto ja henkinen kehittyneisyys”, on Kielitoimiston määritelmä sivistyksestä. Se tarkoittaa milloin mitäkin: koulun opillista sivistystä, yleissivistystä tai vaikka elämänkokemusta. Sivistys on merkki ihmisen henkisestä kehityksestä ja kypsyydestä. Kyse on pohjimmiltaan syvemmästä ymmärryksestä, kuin mitä esimerkiksi liitutaululta saattaa omaksua.

Sivistys voi myös viitata korkeakulttuuriin eli sivilisaatioon, joka tulee latinankielen sanasta civilis. Se tarkoittaa sääntöjen mukaan elävää kansalaista tai kaupunkilaista. Maatalouden vallankumouksen myötä, nimellisesti sivistynyt kansalaisyhteiskunta oli kehittyä. Korkeakulttuurin synty vaati muun muassa kansansivistystä ja yhteiskuntaluokkien jakoa.

Nykyäänkin sivistystä tarvitaan yhteiskunnan kehittämiseen ja toimivuuteen. Sivistyneen yksilön on vaivattomampaa tehdä viisaita valintoja ja pyrkiä onnelliseen elämään. Se on lisäksi sitä, että näkee itsensä yli. Tavoiteltavaa on erottaa olevansa osa suurta kokonaisuutta.

Pohjoismainen sivistysvaltio pyrkii hyvinvointimalliin, jossa kaikille tarjotaan verovaroin sosiaaliturva. Byrokraattisen järjestelmän tavoitteena on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien vähentäminen. Pääosin haasteiden sosialisoinnista on ollut yleistä etua. Keinoja on monia, mutta empatia ja heikompien puolustaminen ovat kiistatta edellytyksiä toimivalle sivilisaatiolle.

Sivistys on jatkuvaa taistelua kyynisyyttä ja tietämättömyyttä vastaan. Monen työelämään siirtyneen välinpitämättömän ihmisen sivistys opinahjosta valmistumisen jälkeen on tasaista alamäkeä.

Suurpiirteisesti median ja politiikan valtavirta peittää sen todellisuuden hiljaisella hyväksynnällään ajan hengestä. Heille omaneduntavoittelu ja status quo ovat päämääriä.

Koulutus on ollut vuosikymmeniä ylpeydenaihe Suomessa. Kansainvälisellä tasolla tulokset ovat yhä korkealla, vaikkakin hieman laskussa. Koulutuksen tärkeyttä on alettu taas korostaa. Esimerkiksi kokoomuspuolueen keskeinen tavoite on taata kaikille yleissivistävä, laadukas opetus. Pelkkä resurssien lisääminen ei mielestäni liioin kehittäisi koulujen tasoa.

Kreikkalainen Plutarkhos reilut pari tuhatta vuotta sitten viisaasti lausui, ”Mieli ei ole täytettävä astia, vaan sytytettävä liekki.”

Koulutusta ja sivistystä ei monesti osata erottaa toisistaan. Jos koulun tarkoitus todella on kasvattaa fiksuja, ajattelevia oppilaita, niin miksi henkisen kehityksen ja kriittisen ajattelun vaalimista ei koeta erityisen tärkeäksi. Sivistävässä koulussa lapsia ja nuoria kannustettaisiin etsimään uutta -ja totuudenmukaista tietoa sekä kyseenalaistamaan kaikkea opittua. Kouluissa opeteltaisiin jo varhain filosofiaa, mikä olisi auttaisi itsenäisen ajattelun kehittymistä. Ajatteluprosessien tunnistamiselle, tiedon yhdistelylle tai luoville mielille ei autoritäärisissä koulujärjestelmissä useinkaan ole tilaa.

Lukiota pidetään tavallisesti yleissivistävänä oppilaitoksena. Suunta näyttää, että oppilaita rohkaistaan enemmänkin erikoistumaan tiettyihin oppiaineisiin. Merkitystään kasvattaneet ylioppilaskirjoitukset ovat nousemassa päätavoitteeksi yleissivistyksen ohi. Eri aineiden omat laatikot johtavat lyhytnäköiseen ”inside the box” -ajatteluun, mitä en pidä sivistävänä.

”Tulette tarvitsemaan tätä tietoa myöhemmin elämässänne”, ei pitänyt paikkaansa. Useimmat koulukaverini voivat vahvistaa tuntemukset kouluvuosien ylivoimaisesta tylsyydestä ja ahdistuksesta. 12 vuoden oppitunneilla istutun ajan jälkeen luulisi, että olisimme kaikki neroja. Sen sijaan, koulun tehottomat metodit, triviaalitieto ja pakkopulla tappoivat oppimisen ilon, joka kaikilla pienillä lapsilla luonnostaan oli.

Saatavilla on nyt enemmän tietoa kuin koskaan ennen on ollut. Kuitenkin, uteliaisuus ehtyy iän myötä. Sivistys ei ole suosittua. Sopiaksemme joukkoon ja ollaksemme pidetympiä, kysymme vain vähemmän kysymyksiä.

Pohja, jonka koulu elämälle antaa, voisi selittää, miksi maailma on niin sekaisin. Pysymme tylsistyneinä ja tietämättöminä, kuten aina ennenkin historiassa. Seuraavat sukupolvet tulevat hämmästelemään, että miten saatoimme elää näin.

Aito sivistys on nöyryyttä ymmärtää, miten vähän voi tietää. Ehkä sen kirpaiseva myöntäminen ei vain kuulu ihmisluontoomme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>”Sivistyneisyys on kasvatuksen tietä omaksuttu tieto ja henkinen kehittyneisyys”

ooo
Muuttaisin määritelmää vähän:

”Sivistyneisyys on kasvatuksen ja kokemuksen tietä omaksuttu ymmärrys ja henkinen, usein myös hengellinen kehittyneisyys”

Aaro Burmeister

Sopisi hyvin, mutta lainaus oli suoraan Kielitoimiston sivuilta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2

Täytyy kait sitten vaan todeta, että hyväksytään siellä muutakin pöhköä, kuten esim sinä- passiivi.

Toimituksen poiminnat