Vitun korrekti

Länsimaisista arvoista

Länsimaat ovat olleet suunnannäyttäjinä tärkeimmissä yhteiskunnallisissa ja tieteellisissä edistysaskelissa jo vähintään monien vuosisatojen ajan. 2000-luvulle asti avoimesti ylivertaisina pitämämme länsimaiset arvot ovat herättäneet lähivuosina voimakkaampaa yhteiskunnallista keskustelua, erimielisyyksiä ja jopa paheksuntaa. Epäselväksi jää, mitä oletetusti jakamamme länsimaiset arvot ovat. Voidaanko ne selvästi määritellä? Entä miten vakaalla pohjalla ne ovat?

Länsimaisuuteen on aina 1900-luvulle asti liitetty ylemmyydentunto ja puolustautuminen toiseudelta; korkean arvon myöntäminen, kenties syystä. Onko juuri tämä suhtautuminen pitänyt maanosan kaikkein menestyvimpänä. Vai onko postmoderni, ”liberalisoitunut” EU-ajan Eurooppa löytänyt oikean suunnan kaikille avoimesta moninaisesta yhteisöstä?

Teologian tohtori Juha Ahvio: ”Tämänhetkinen inhorealistinen tosiasia on, että historialliset länsimaiset kulttuuriarvot ja niiden mukaiset poliittis-yhteiskunnalliset instituutiot ovat voimallisten hyökkäysten kohteena. Tällaiset länsimaiden sisällä tapahtuvat hyökkäykset kumpuavat yhtä hyvin sekulaarin humanistisen kulttuurimarxilaisista kuin monikulttuurisen globalistisista Agenda 21:n ja islamin lähtökohdista.”

Kansainvälisten klikkien tunnistaminen ja ymmärtäminen on kaikille kulttuuripiireille, mutta varsinkin läntiselle maailmalle elintärkeää. Marxisti-globalistiset voimat rappeuttavat läntistä sivistystä sisältä päin ja huomaamatta. Olennaista on ihmiskuva, jota konstruktivistinen universalismi edustaa. Postmoderni ihmiskäsitys on kumouksellinen ja äärimmäisen vastakkainen verrattuna valistushenkiseen, essentialistiseen universalismiin.

Globaalin oikeudenmukaisuuden kontekstissa postmoderniin ja postkolonialistisen itserankaisumentaliteettiin kuuluu eurooppalaisten kansakuntien ikuinen velvollisuus hyvittää maanosansa historiallisten edustajien virheitä. Läntisten intellektuellien valtavirta näyttää uskovan, että antautuminen ja retribuutio on ainoa oikea tapa toimia. Eurooppalaiset tietävät kyllä joidenkin esi-isiensä toimineen omien sääntöjensä ja arvojensa vastaisesti menneisyydessä. Se ei silti tarkoita, että esimerkiksi suomalaisten täytyisi potea aktiivisesti huonoa omatuntoa asioista, joita ei voida edes rajata pelkkiin eurooppalaisiin, vaan ihan kaikkiin etnisiin ryhmiin maailmanhistoriassa. Osallisuus siirtomaiden hallintaan ja orjuuttamiseen toki pätee joidenkin maiden kohdalla, mutta totta on myös, että eurooppalaisten esimerkillä orjuus päätettiin.

Länsimaisiin arvoihin suhtaudutaan poliittisen spektrin eri laidoilla hyvin eriävin tavoin: Autoritääriselle vasemmistolle on tyypillistä rajoittaa muun muassa sananvapautta. Tämän tyyppiset tekijät kuvaavat, ketkä ovat hylänneet länsimaisuuden ydinarvoja.

Länsimaisiksi arvoiksi saatetaan kutsua sellaisia aatoksia, jotka ovat täysin vastakkaisia eurooppalaisen aatehistorian kanssa. Tiettyjä kliseeksi muodostuneita tyhjiä fraaseja, kuten ”ihmisoikeuksia”, toistavat poliitikot käyttävät hyveellisiä, epätarkkoja linjauksia verukkeena omien päämääriensä edistämiseen. Asiayhteydestä riippumatta, voidaan eri mieltä oleva leimata absoluuttisen hyvien arvojen ja hyvien ihmisten vastaisiksi. Esimerkiksi hallituskriisin aikoihin valtionvarainministeri Orpon mukaan kyse oli siitä, ”hyväksyvätkö perussuomalaiset länsimaiset ja ihmisyyteen liittyvät arvot.” Kokeeko Orpo monikultuurisuuden ja globalisaation edustavan niin perustavanlaatuisesti länsimaisia arvoja? Olisivatko islamilaiset arvot yhteensopivia Sipilän hallituksen kanssa? Kun länsimaalaisuuteen ja ihmisyyteen liittyviä arvoja nostetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin, harvoin perustellaan, että mitä ne ovat.

Yhdysvaltain presidentti Trump piti hiljattain puheen Puolassa, jota EU uhkaa sanktioilla sen halusta suojella kulttuuriaan ja demografista pysyvyyttä. Trumpin viesti oli selkeä: ”Perustavanlaatuinen kysymys tässä ajassa on se, onko lännellä halua säilyä hengissä. Onko meillä luottamus arvoistamme puolustaaksemme niitä? Onko meillä rohkeus suojella sivilisaatiotamme?” Puheessa ilmeni linja myös muulle, yhä polarisoituneemmalle Euroopalle. Presidentin mukaan Euroopalla on merkittävä rooli länsimaisen sivistyksen ja vapauden puolustajana, mutta sen pitää ”tehdä enemmän” ja ”puolustaa arvojaan tiukemmin”, olivat sen uhat sitten sisäisiä tai ulkoisia.

On kansainvälisesti ja historiallisesti poikkeuksellista, että itsestäänselvästi arvokkaina pidettyjä aineettoman pääoman lähteitä; yhtenäistä kansakuntaa, jaettua kulttuuriperintöä ja tapakulttuuria ei ole soveliasta puolustaa. Se ei siis ole soveliasta nimenomaan länsimaissa, vaikka on sitä kaikkialla muualla.

Länsimainen sovinismi on hyvä asia, koska se turvaa sen itsensä säilymisen. Pyrkimykset vapauteen ja itsenäisyyteen tulevat vastaisuudessakin olemaan edistyksellisiä. Puolustakaamme ylpeästi länsimaalaisuutta ja sitä kaikkea, mitä se on saavuttanut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Näinhän se on. Ihmeen paljon saa nykyisin puolustaa länsimaisuuteen perinteisesti liitettyjä asioita ja arvoja, joita ainakin minun nuoruudessa pidettiin itsestään selvinä kuin ilmaa, jota hengitetään. Nythän on käynyt ilmi, että eivät ne mitään itsestäänselvyyksiä ole ja tarpeen vaatiessa niitä on lujasti puolustettava.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Historian käsityksesi on ontuva.

Länsimaat eivät ole olleet tekniikan kehityksen kärjessä antiikista asti. Käytännössä suuri osa tekniikan kehityksestä on tapahtunut muualla kuin Euroopassa ennen ja jälkeen Rooman valtakunnan.

Kannattaa lukea asimerkiksi Yuval Noah Hararin kirja Sapiens Ihmisen lyhyt historia sekä Risto Isomäen Sarasvatin Hiekka.

Haririn kirja on mielenkiintoinen kuvaus ihmisen historiasta ja kulttureista. Siihen on käytetty paljon vaivaa ja lähdeviitteet laajat.

Isomäen kirja on romaani, mutta siinä käsitellään ihmiskunnan historiaa tosiperäisesti.

Kirkko ei säilyttänyt antiikin viisauksia, vaan iso osa antiikin viisauksista säilyi kristikunnan ulkopuolella, esimerkiksi Baghdadissa.

Lähimmäisenrakkautta ei kirkossa ole ollut kovinkaan kauaa. Asenteet esimerkiksi Suomessa yksinhuoltajiin oli ymmärtääkseni vielä 60-luvulla jyrkkiä, ellei jopa vihamielsiä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Mainitsit Baghdadin antiikin viisauksien säilyttäjänä. Senkin sivistys perustui siihen, että Aleksanteri Suuri liitti alueen valtakuntaansa ja kreikkalaisia siirtolaisia muutti alueelle. Siis, kyllä länsimainen sivistys on ylivertaista.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ja jos tasa-arvoista elämää ajattelee (demokratia?), niin barbaariset paimentolaiset tai keltit olivat siinä suhteessa demokraattisempia kuin ns. sivistyneet jatkuvaa valloitussotaa käyvät kreikkalaiset (tai roomalaisetkaan). Ja pitää myös muistaa, että hallitsijat ovat aina olleet historian tallentamisen takana. "Barbaarien" saavutukset, kuten roomalistenkin läntisen kirkon vallan alla, omitaan tai unohdetaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#2: "Länsimaat eivät ole olleet tekniikan kehityksen kärjessä antiikista asti".

Niin, länsimaat ovat olleet tekniikan ja tieteen kehityksen kärjessä vasta uuden ajan alusta alkaen. Mutta ehdoton valtaosa siitä, mitä me tieteen ja tekniikan kehityksenä tuloksina tunnemme, on syntynyt tänä aikana ja tuon kehityskulun tuloksena.

Toimituksen poiminnat