*

Vitun korrekti

Länsimaisista arvoista

Länsimaisten arvojen ja periaatteiden varaan rakennetut sivilisaatiot ovat olleet suunnannäyttäjinä tärkeimmissä yhteiskunnallisissa ja tieteellisissä edistysaskelissa vuosituhansien ajan. 2000-luvulle asti ylivertaisina pidetyt länsimaiset arvot ovat herättäneet lähivuosina voimakkaampaa yhteiskunnallista keskustelua, erimielisyyksiä ja jopa paheksuntaa.

Epäselväksi jää, mitä oletetusti jakamamme länsimaiset arvot ovat. Voidaanko ne selvästi määritellä? Entä miten vakaalla pohjalla ne ovat?

Perustat, joista länsimaalaisuuden arvopohjaa on syytä lähteä pohtimaan ovat mielestäni antiikin kulttuurit ja kristinusko.

Antiikkia pidetään merkittävänä siksi, että länsimainen sivistys ja demokraattinen yhteiskunta katsotaan juontavan juurensa tuolta ajalta. Monet keksinnöt, tavat, arvostukset ja tyylit ovat joko antiikin kreikkalaisten tai roomalaisten luomia tai heidän kauttaan länsimaiseen kulttuuriin omaksuttuja. Kreikkalaisten filosofien korostamat hyveet ja järki ovat perusideoita, joihin länsimaalaisuus pohjautuu.

Kristinuskon lähimmäisenrakkaus ja kymmenen käskyä loivat osaltaan länsimaisuuden perustaa. Reformaation, kansallisvaltioiden ja maallistumisen myötä uskonnon vaikutusvalta on jäänyt melko vähäiseksi. Silti kristillisyys vaikuttaa arvoihimme tiedostamattakin. Esimerkiksi kultainen sääntö on verrattavissa YK:n ihmisoikeuksien tasa-arvoisessa julistuksessakin.

Länsimaisuuteen on aina 1900-luvulle asti liitetty ylemmyys ja puolustautuminen toiseudelta; korkean arvon myöntäminen, kenties syystä. Onko juuri tämä suhtautuminen pitänyt maanosan kaikkein menestyvimpänä. Vai onko postmoderni, ”liberalisoitunut” EU-ajan Eurooppa löytänyt oikean suunnan kaikille avoimesta moninaisemmasta yhteisöstä?

Juha Ahvio, teologian tohtori ja dosentti kirjoittaa: ”On tärkeätä ymmärtää, että tällainen postmoderni konstruktivistinen ateistis-humanistinen universalismi edustaa kokonaan toisenlaista ihmiskäsitystä kuin klassisen esimoderni ja maltillisen valistushenkisen moderni essentialistinen juutalaiskristillinen universalismi, johon sekä monet klassiset liberaalit, että konservatiivit ovat sitoutuneet.”

”Tämänhetkinen inhorealistinen tosiasia on, että historialliset länsimaiset kulttuuriarvot ja niiden mukaiset poliittis-yhteiskunnalliset instituutiot ovat voimallisten hyökkäysten kohteena. Tällaiset länsimaiden sisällä tapahtuvat hyökkäykset kumpuavat yhtä hyvin sekulaarin humanistisen kulttuurimarxilaisista kuin monikulttuurisen globalistisista Agenda 21:n ja islamin lähtökohdista.”

Kansainvälisten klikkien tunnistaminen ja ymmärtäminen ovat kaikille kulttuuripiireille, mutta varsinkin läntiselle maailmalle ehdotonta. Marxisti-globalistiset voimat rappeuttavat läntistä moraalia.

Postkolonialistisen tulkinnan mukaan hyväosaisen kansakuntamme velvollisuus on hyvittää entiset vääryydet. Läntisten intellektuellien keskuudessa harhaisesti uskotaan, että antautuminen ja vahingonkorvaus tuovat rauhan. Eurooppalaiset tietävät joidenkin esi-isiensä toimineen omien sääntöjen ja arvojen vastaisesti historiassa. Se ei tarkoita, että esimerkiksi suomalaisten täytyisi potea aktiivisesti huonoa omatuntoa asioista, joita ei voida edes rajata eurooppalaisiin, vaan ihan kaikkiin etnisyyksiin maailmanhistoriassa. Osallisuus siirtomaihin ja orjuuteen on tosi muutamien maiden kohdalla, mutta totta on myös, että eurooppalaiset yksin, englantilaisten esimerkillä, lopettivat orjuuden humanismin hengessä.

Länsimaisiin arvoihin suhtaudutaan poliittisen spektrin eri laidoilla hyvin eriävin tavoin: Autoritääriselle uusvasemmistolle on tyypillistä rajoittaa muun muassa jossain määrin sananvapautta. Tämän tyyppiset tekijät kuvaavat, ketkä ovat hylänneet länsimaisuuden ydinarvoja. Äänet kollektivismin ja auktoriteettien puolesta, ovat demokratiaa ja yksilönvapauksia vastaan.

Länsimaisiksi arvoiksi saatetaan kutsua sellaisia uusia aatteita, jotka ovat täysin vastakkaisia eurooppalaisen aatehistorian kanssa. Tiettyjä kliseeksi muodostuneita tyhjiä fraaseja, esimerkiksi ”ihmisoikeuksia”, jauhavat poliitikot, kuten Petteri Orpo, käyttävät hyveellisiä, epätarkkoja linjauksia verukkeena omien päämääriensä edistämiseen. Asiayhteydestä riippumatta, voidaan eri mieltä oleva leimata absoluuttisen hyvien arvojen vastaisiksi. Esimerkiksi hallituskriisin aikoihin Orpon mukaan kyse oli siitä, ”hyväksyvätkö perussuomalaiset länsimaiset ja ihmisyyteen liittyvät arvot.” Millä tavalla esimerkiksi hyvinvointivaltio, monikultturismi ja äärimmäinen suvaitsevaisuus edustavat länsimaisia arvoja? Kun länsimaalaisuuteen ja ihmisyyteen liittyviä arvoja nostetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin, määrittelemättä jää, mitä ihmettä ne ovat.

Länsimaisia arvoja, konservatiivisia sellaisia, puolustava Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti hiljattain voimakkaan puheen Puolassa, jota Euroopan Unioni uhkaa sanktioilla sen vastarinnasta kulttuuriseen ja demografiseen muutokseen. Trumpin viesti oli selkeä: ”Perustavanlaatuinen kysymys tässä ajassa on se, onko lännellä halua säilyä hengissä. Onko meillä luottamus arvoistamme puolustaaksemme niitä? Onko meillä rohkeus suojella sivilisaatiotamme?” Puheessa ilmeni linja myös muulle, yhä polarisoituneemmalle Euroopalle. Presidentin mukaan Euroopalla on merkittävä rooli länsimaisen sivistyksen ja vapauden puolustajana, mutta sen pitää ”tehdä enemmän” ja ”puolustaa arvojaan tiukemmin”, olivat sen uhat sitten sisäisiä tai ulkoisia.

On mielestäni sääli, että arvokkaimpia aineettoman pääoman lähteitä; yhtenäistä tapakulttuuria tai länsimaisuutta ei ole soveliasta puolustaa. Syvä jaettu kulttuuriperintö ja arvopohja ovat lopulta korvaamattomia varoja. Kulttuurisesti ja etnisesti homogeeniset korkean moraalin omaavat kansakunnat ovat aina luoneet vahvimmat, yhtenäisimmät kulttuurit.

Ranskan kansalliskokouksen määrittämän vuoden 1789 Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus listaa ensisijaiset läntiset oikeudet ja arvot. Tavoitteet olivat vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeiset periaatteet ovat sananvapaus, tasa-arvo lain edessä, uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus. Julistus takaa ihmisoikeudet, ilmaisunvapauden ja klassisen liberaalin demokratian rajoittaen valtiojohdon ja virkamiesten määräysvaltaa. Dokumentissa oikeuksien ja vapauksien todettiin olevan universaaleja, kuuluvan kaikille, kaikkialla ja aina. Alla on koottuna keskeiset osiot koko tekstistä:

1. Ihmiset syntyvät ja elävät vapaina ja tasavertaisina.

2. Koko valtiojärjestelmän tarkoitus on vain ihmisten luonnollisten ja luovuttamattomien oikeuksien suojeleminen. Nämä oikeudet ovat vapaus, omistusoikeus, turvallisuus ja oikeus vastustaa sortoa.

3. Kaikki oikeus vallan käyttöön perustuu pohjimmaltaan kansaan; kukaan ei voi käyttää valtaa, joka ei ole kansasta lähtöisin.

4. Vapaus tarkoittaa lupaa tehdä kaikkea, mikä ei vahingoita toista ihmistä.

6. Laki on kansan tahdon ilmaus. Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua lain säätämiseen henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä. Lain tulee olla sama kaikille sekä suojellessaan että rangaistessaan

7. Ketään ei voida syyttää, pidättää tai pitää vangittuna muutoin kuin lain määräämissä tapauksissa ja laissa määrätyllä tavalla.

9. Jokainen katsotaan viattomaksi, kunnes hänet on julistettu syylliseksi rikokseen.

11. Ajatusten ja mielipiteiden vapaa vaihto on ihmisten kallisarvoisimpia oikeuksia. Kansalaiset saavat vapaasti puhua, kirjoittaa ja julkaista kirjoituksiaan.

17. Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä eikä sitä voi keneltäkään riistää, ellei yleinen tarve niin vaadi.

Kansalaisoikeudet ovat monille kiistämätön osa eurooppalaista ja länsimaista identiteettiä. Länsimainen sovinismi on hyvä asia, koska kansalaisoikeudet ovat objektiivisesti toimivia, yleviä arvoja, jotka ovat puolustamisen arvoisia. Vapauden ja itsenäisyyden tavoitteleminen kansakuntana, yksilöiden kunnianhimo kehittyä sekä menestyä tulevat vastaisuudessakin edistämään yleistä etua. Puolustakaamme ylpeästi länsimaalaisuuden perinteitä ja sitä kaikkea, mitä se on saavuttanut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Näinhän se on. Ihmeen paljon saa nykyisin puolustaa länsimaisuuteen perinteisesti liitettyjä asioita ja arvoja, joita ainakin minun nuoruudessa pidettiin itsestään selvinä kuin ilmaa, jota hengitetään. Nythän on käynyt ilmi, että eivät ne mitään itsestäänselvyyksiä ole ja tarpeen vaatiessa niitä on lujasti puolustettava.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Historian käsityksesi on ontuva.

Länsimaat eivät ole olleet tekniikan kehityksen kärjessä antiikista asti. Käytännössä suuri osa tekniikan kehityksestä on tapahtunut muualla kuin Euroopassa ennen ja jälkeen Rooman valtakunnan.

Kannattaa lukea asimerkiksi Yuval Noah Hararin kirja Sapiens Ihmisen lyhyt historia sekä Risto Isomäen Sarasvatin Hiekka.

Haririn kirja on mielenkiintoinen kuvaus ihmisen historiasta ja kulttureista. Siihen on käytetty paljon vaivaa ja lähdeviitteet laajat.

Isomäen kirja on romaani, mutta siinä käsitellään ihmiskunnan historiaa tosiperäisesti.

Kirkko ei säilyttänyt antiikin viisauksia, vaan iso osa antiikin viisauksista säilyi kristikunnan ulkopuolella, esimerkiksi Baghdadissa.

Lähimmäisenrakkautta ei kirkossa ole ollut kovinkaan kauaa. Asenteet esimerkiksi Suomessa yksinhuoltajiin oli ymmärtääkseni vielä 60-luvulla jyrkkiä, ellei jopa vihamielsiä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Mainitsit Baghdadin antiikin viisauksien säilyttäjänä. Senkin sivistys perustui siihen, että Aleksanteri Suuri liitti alueen valtakuntaansa ja kreikkalaisia siirtolaisia muutti alueelle. Siis, kyllä länsimainen sivistys on ylivertaista.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ja jos tasa-arvoista elämää ajattelee (demokratia?), niin barbaariset paimentolaiset tai keltit olivat siinä suhteessa demokraattisempia kuin ns. sivistyneet jatkuvaa valloitussotaa käyvät kreikkalaiset (tai roomalaisetkaan). Ja pitää myös muistaa, että hallitsijat ovat aina olleet historian tallentamisen takana. "Barbaarien" saavutukset, kuten roomalistenkin läntisen kirkon vallan alla, omitaan tai unohdetaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#2: "Länsimaat eivät ole olleet tekniikan kehityksen kärjessä antiikista asti".

Niin, länsimaat ovat olleet tekniikan ja tieteen kehityksen kärjessä vasta uuden ajan alusta alkaen. Mutta ehdoton valtaosa siitä, mitä me tieteen ja tekniikan kehityksenä tuloksina tunnemme, on syntynyt tänä aikana ja tuon kehityskulun tuloksena.

Toimituksen poiminnat