*

Vitun korrekti

Sinua on kusetettu

Jokaisella sukupolvella on 1800-luvulta lähtien ollut oma mullistava ideologiansa, jonka on uskottu tuovan kauan kaivattua hyvinvointia. Aatteita on yhdistänyt se, että ne kaikki ovat lopulta kaatuneet omaan mahdottomuuteensa. Ne ovat olleet utopistisia kuvitelmia siitä, miten tasa-arvoa ja kehitystä saavutetaan keinoilla, joilla kukaan ei ole ennen onnistunut niitä saavuttamaan. 

Viimeisimpänä niistä koettaa onneaan uusliberaali vasemmistolaisuus. Pääpirteitä aatteessa ovat erityisesti tasa-arvo, liberalismi ja monikulttuurisuus.

Alkunsa se sai 1930-luvulla, kun vasemmistoradikaalit eivät onnistuneet valtaanpääsyssään Euroopan maissa. Frankfurtin koulukuntana tunnettu ryhmä kehitti ovelan, parannellun taktiikkaansa. Näin syntyi uusvasemmisto, joka verhoaa vallankumoukselliset marxilaiset ja stalinistiset tavoitteensa muun muassa ympäristönsuojelun, ihmisoikeuksien sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taakse. Aate haastaa perinteiset länsimaisen yhteiskunnan luomat oikeus-, normi- ja arvokäsitykset. Enemmistön sortavan aseman kuvitelmaa edistetään esimerkiksi feminismillä ja sukupuolisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuudella. Käsitykset etnisyydestä, kulttuureista ja uskonnoista pyritään neutralisoimaan. 

Punavihreän politiikan jalous ja hyvät aikeet kuulostavat hyödyllisiltä, mutta ovat eittämättä täynnä aukkoja ja ristiriitoja. Virheet kiistävän kannattajan täytyy selitellä niitä valhein. 

Suvaitsevaisto 

Suvaitsevaisuusideologia on vietellyt sokean, uskollisen ryhmän lampaita, joille omakuvaan ja sosiaalisiin paineiden takia on välttämätöntä vaalia ”liberaalia” ja ”edistyksellistä” imagoa. Punavihreän politiikan jalot aatteet vaikuttavat kauniilta, mutta ovat lopulta lähinnä tuhoisia sekä täynnä aukkoja ja ristiriitoja. Ei ole esimerkiksi mahdollista kannattaa samanaikaisesti naisten oikeuksia ja naisvihamielistä islamisaatiota.

Suvaitsevaisen ihmisen arvomaailma rakentuu ulkoisesta ja sisäisestä manipuloinnista sekä tunnereaktioiden pohjalta. Heille yksittäiset ihmiset ovat tärkeimpiä. Kun taas ajatteleva miettii ensisijaisesti kokonaisuutta. Isoa kuvaa. Yksittäinen ihminen tulee toisena.

Politiikan arviointia vaikeuttaa se, että ihmisten toimintaa ohjaavat erilaiset tiedostamattomat vaikuttimet. Helposti petetään itseä ja kätketään seuraukset jaloihin päämääriin.

On mahdollista toivoa muille hyvää ja silti estää sitä tapahtumasta. Tätä virhettä on vaikea myöntää.

Kun argumentit loppuvat, vedotaan loogisiin ja rationaalisiin faktaperusteisiin rasisti-, fasisti- ja seksistisyytöksillä.

Miksi laumasieluisuudesta, oman ajattelun hylkäämisestä ja herkkänahkaisuudesta on tullut ihailtavaa?

Miksi emme ongelmien luomisen sijasta keskittyisi niiden ratkaisemiseen?

Suvaitsevaiston näennäinen hyveellisyys on tekopyhää.

Monikulttuurisuus 

Tiedät, että maasi on monikulttuurinen, kun kaduilla partioi aseistettuja sotilaita ja poliiseja. Tämä on totta jo Suomessakin.

Terrori-iskujen, ghettojen, väkivallantekojen, seksuaalirikosten ja talousrasitteiden räjähdysmäisestä kasvusta ja useista epäonnistuneista yrityksistä huolimatta monikulttuurisuutta pakotetaan Eurooppaan yhä entistä fanaattisemmin.

Monikulttuurisuuden on havaittu ja tutkittu aiheuttavan sekasortoa ja sosiaalisia- sekä rakenteellisia ongelmia lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Jo moraalikäsitykset vaihtelevat kulttuurien välillä niin paljon, että liki kaikki, mitä arvostamme, ja minkä puolesta olemme taistelleet, koetaan joissain toisaalla pahana.

Vaikka ihmiset ovat tasa-arvoisia, se ei tarkoita, että kaikki kulttuurit olisivat - tai, että ne tulisivat toimeen keskenään.

Media ja sananvapaus

Olen pitkään hämmästellyt uutisotsikoita ja valtamedian asemaa ylipäätään, mutta etenkin viime aikoina lehdistö tuntuu jatkuvasti vääristelevän asioita, ja sanelevan mikä on sallittua ja suvaittavaa.

Kulttuurimarxismin tuomiin ongelmiin reagoidaan lisäämällä sitä. Rappeutumiseen ja turvattomuuteen rohkaistaan tottumaan. Terrori-iskuihin reagoidaan sanoilla: "Ei anneta pelolle valtaa!" 

Tällaiset uutiset saattavat ilmoille antautumismielialan - ratkaisujen puutteen.

Eriävien mielipiteiden ja faktatiedon tukahduttaminen ei voi olla oikea tie. Tunteiden suojeleminen ei ole tärkeämpää kuin ilmaisunvapaus ja totuus. Kun mitään ei saa sanoa, viha kanavoituu ryhmiin. Vihan poistaminen epäonnistuu.

Naiivi vaikeneminen ja hyssyttely mädättävät yhteiskunnan perusrakenteita. Siitä alkaa romahtaminen.

Asioista tulee voida keskustella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Aika ei ole kypsä fasismille.Itseasiassa päivän trendinä on vastakkainen suunta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jos sallit, vielä pari vinkkiä. Ensin US-puheenvuoron säännöistä. Täällä esiinnytään aina omalla nimellä ja tunnistettavan valokuvan kera.

Sitten itse tekstiin. Ei kannata kirjoittaa tänne romaaneja. Jaa vaikka ajatuksesi useampaan blogiin. Tuollainen kirjoitus vie lukijan mielenkiinnon jo siinä vaiheessa, kun hän lukenut siitä kolmasosan.

Kaikkia ajatuksiaan ei myöskään kannata tuoda esiin ikäänkuin faktana, varsinkin, ellet väitteitäsi kunnolla argumentoi esimerkiksi lähdeviitteillä.

Mutta kannustan sinua kuitenkin jatkamaan. Kyllä siitä vielä hyvä tulee. Suositukseni sait kuitenkin hyvästä yrityksestä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suosittelen kouluun palaamista ja aidosti historiaan tutustumista. Juutalaisten salaliittoon uskominen kun ei oikein kuulu normaaliin nykyaikaiseen maailmankatsomukseen, kuten ei eräät muutkaan kirjoittamasi näkemykset.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Moni lahjakas kirjoittaja on harjoitellut lauseitaan 17-vuotiaana vaarallisen kapearaiteisen maailmankuvan parissa. Moni on myös onnistunut avartamaan näkemyksiään sittemmin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Nuoruus on tauti. Mutta onneksi se yleensä paranee... ajan myötä.

Aaro Burmeister

Miksiköhän ei asiasta saa puhua?

Toimituksen poiminnat